Menu

Yli 70% kotimaisesta villasta päätyy hävikiksi

Kotimainen villa on puhuttanut mediaa viime vuosina. 2018 moni järkyttyi siitä, kuinka kotimaista villaa poltetaan, kun samaan aikaan kysyntää paikataan ulkomaisella tehotuotetulla villalla. Viiime syksynä raportimme Rintalan tilalta, tavoitteena tuoda villan tuotanto niin lähelle kuluttajaa kuin mahdollista (koko IG-dokumentti on yhä nähtävissä Instagram-tilin kohokohdissani). Nyt kotimaisen villan tilanteesta on saatu uusia lukuja.

Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt Uusivu-hankkeessaan sitä, paljonko kotimaista villaa haaskataan. Suomessa on noin 155 000 lammasta, jotka tuottavat vähintään 345 tonnia villaa vuodessa. Hyötykäyttöön tästä villasta päätyy enintään 100 tonnia, mikä tarkoittaa varovaisesti arvioiden vähintään 70 % hävikkiä. Myssyfarmin perustaja Anna Rauhansuu kommentoi Luken laskelmia varovaisiksi: lammaskohtaisena lukuna on käytetty 1,5 kg villaa/kerintä, vaikka realistisempi villamäärä eläintä kohden on suurempi. Finnsheep-yhdistyksen sivuilla todetaan aikuisen lampaan tuottavan keskimäärin 3,0 kg villaa/kerintä. Hävikin määrä on todennäköisesti paljon enemmän kuin 245 tonnia — se voi olla jopa puolet enemmän.

Myssyfarmi, villa, kotimainen villa, lammas, Pirtin kehräämöMiksi tilanne on tämä — vielä kun kotimaisen villan kysyntä on jo useamman vuoden ajan ollut kovassa kasvussa. Viime vuonna Pirtin kehräämön tuotantovastaava kertoi Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa, kuinka vastaavaa villavuotta ei ole hänen 30-vuotisella työurallaan koettu. Kehräämön toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen toteaa puhelinhaastattelussa, että villatrendi on jatkuvasti nouseva ja kysyntä kovaa, kyselyä kotimaisen villan osalta tulee monelta taholta.

Ongelma on monipolvinen ja vaikea yhtälö ratkaistavaksi, sillä yhtä syyllistä on vaikea osoittaa. Pullonkauloja on useita. Suurin syyllinen on raha, toinen historia: kotimaisen villan markkinahinta on aina ollut alhainen (alle euron kilolta), eikä sen ympärille ole kehittynyt kunnon bisnestä. Villa ei ole ollut lampureille tuottoisaa, eikä sen hyödyntämisen arvoa ole nähty. Kotimainen tekstiiliteollisuus on 80-luvulta saakka näivettynyt kaiken kaikkiaan ja nyt kun aika olisi villalle oikea, ei Suomesta löydy rakenteita tätä suosiota tukemaan. Esimerkiksi Pro Agria, joka tukee maataloustuotteiden kehittämistä, ei ole tukenut yhtäkään villahanketta vuosikymmeniin.

Lammasasiantuntija Milla Alanko Pro Agrialta toteaa, että lampureiden kiinnostuksella on iso rooli asiassa ja että vanhat perinteet muuttuvat hitaasti. On ymmärrettävää, että jos lampurin täytyy itse ajaa materiaali — josta lähtökohtaisesti maksetaan hyvin vähän — satojen kilometrien päähän, ei homma yksinkertaisesti kannata. Organisoitu logistiikka puuttuu, villan keruupisteitä, paikallisasemia ei ole. Saman ongelman mainitsee Pirtin kehräämön Hämäläinen.

Kulisseissa kuitenkin tapahtuu: Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen kertoo, että parhaillaan kartoitetaan tilannetta keruupistejärjestelmän kehittämiseksi. Syksyn aikana Lammasyhdistys kerää saman pöydän ääreen kotimaisia toimijoita ja ratkaisua tilanteeseen haetaan, kuulemma “myös muilta toimialoilta ja ulkomaita myöden”.

Myssyfarmi, villa, kotimainen villa, lammas, myssy, villapipo, pipo

Kotimaiset marjat ovat kannattava bisnes, suomalaisessa villassa on sama potentiaali, miksei sitä hyödynnetä?

Ratkaisuna olisi tietenkin se, että lampurit saisivat villastaan paremman hinnan. Kukapa laittaisi hävikkiin raaka-ainetta, jolla on kunnon arvo? Tämän vuoksi esimerkiksi Myssyfarmi on oma-aloitteisesti alkanut maksaa ostamastaan villasta markkinahintaa enemmän.  ”Me ajattelemme, että jokaisen tulee saada työstään kohtuullinen korvaus. Kun pääsimme vuosi sitten itse määrittämään meille hankittujen luomuvillojen markkinahintaa, asetimme hinnaksi 2,5 €/kg kakkoslaadulle ja 5 €/kg ykköslaadulle. Sen jälkeen villaa on ollut saatavilla hyvin”, kertoo Rauhansuu. Myös Pirtin Kehräämö ilmoitti maaliskuun lopulla nostavansa suomenlampaan ja kainuunharmaan villan hintaa samalle tasolle. Myssyfarmin oma-aloitteisuus asiassa on siis kantanut hedelmää ja tulokset ovat positiivisia.

Myssyfarmi, villa, kotimainen villa, lammas, myssy, villapipo, pipo

 

Ongelmia on silti monia muitakin. Absurdilta tuntuu esimerkiksi se, että suomalainen villa laivataan pestäväksi Belgiaan tai Englantiin, koska kapasiteettia ei Suomessa ole. Näin ollen villan jäljitettävyys kärsii ja hiilijalanjälki kasvaa. Maassa, jossa puhdasta vettä on riittämiin ja jätevedenpuhdistus on tehokkaasti toteutettu, villapesulan pyörittämisen kuvittelisi olisi aivan mahdollista.

Esimerkiksi Ruotsissa vastaava ongelma on ratkottu perustamalla pesula Gotlantiin. Jos samoin toimittaisiin Suomessa, saataisiin talteen villan arvokkain osa eli lanoliini. Villan oma rasva olisi järkevää hyödyntää, etenkin, kun suomalaisten alkuperäisrotujen villa on poikkeuksellisen rasvaista (raakavillan painosta lanoliinia on jopa 20%). Lanoliini on kosmetiikka- ja lääketeollisuuden hyödyntämä raaka-aine, jonka kilohinta puhdistettuna on merkittävästi korkeampi kuin itse villan.

Innovoitavaa ja kehitettävää siis olisi. Villasta tulee saada parempi hinta, keruuasemia tulee perustaa, jotta materiaalia on kannattavaa kerätä talteen ja Suomeen tarvitaan villapesula. Tilausta on myös teollisesti puolattua villalankaa valmistavalle kehräämölle, Suomessa kun kukaan ei parhaillaan tuota sellaista. Lanka mahdollistaisi kotimaisten villatekstiilien teollisen valmistamisenm eikä oltaisi riippuvaisia tuontilangasta.

Myssyfarmi, villa, kotimainen villa, lammas, myssy, villapipo, pipo

Tekemistä on paljon ja positiivinen uutinen toki on se, että me kuluttajat olemme löytäneet kotimaisen lampaanvillan ja haluamme olla omalta osaltamme tukemassa alan kehitystä ostamalla tuotteita. On vaan vaikea ostaa sellaista, jota ei ole saatavilla — tuoterepertuaari on parhaillaan kovin suppea. Itse toivon tulevaisuudessa voivani ostaa paitsi kotimaisesta villasta valmistettuja sukkia, myssyjä, tumppuja ja kaulahuiveja, myös laadukkaita alusvaatekerrastoja, pohjallisia, torkkupeittoja, tyynyjä, takkeja — taivas on rajana. Teoriassa.

Toivoa täytyy, että olemassaolevien, kotimaistan villatuotteiden kysyntä jatkuu sen verran kovana, että villa-ala kehittyy ja saamme paitsi nostettua raaka-aineen markkinahintaa myös parannettua logistiikkaa ja tuotekehitystä.

Myssyfarmin Rauhansuu on optimisti: “Näen tässä valtavan mahdollisuuden. On hyväksyttävä se tosiasia, ettei suomalaisesta villasta valmistettu lanka tai tekstiili voi koskaan kilpailla hinnallaan tai määrällä bulkkituotteiden kanssa, mutta laadultaan ja ekologisuudeltaan se on maailman kärkeä”.

Myssyfarmi on vastikään uudistanut verkkosivunsa. Kurkkaa kotimaisen villan uudet tuulet, tuore Nightwish-yhteistyö -myssy ja verkkokauppa täältä. Tämän postauksen kuvissa on käytetty Myssyfarmin valkoista Muffi-myssyä.

Lue lisää: Suomalaista villaa haaskataan suuria määriä >>>

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.